Ravintola Kappelin historiaa

Ravintola Kappeli Helsingin keskustassa avattiin samana päivä kuin marsalkka Mannerheim syntyi.

Kappelin sisäänkäynti - komeaa arkkitehtuuria.

Ensi vuonna (2017) Suomi täyttää 100  vuotta, mutta  ravintola Kappeli jo peräti 150 vuotta. Ravintola Kappeli avattiin siis jo noin 37 vuotta aiemmin, ennen kuin esimerkiksi Eugen Schauman ampui Nikolai Bobrikovin ja sen jälkeen itsensä senaatin portailla. Kappeli on vanha, perinteikäs ravintola.

Kappelin salista on avarat näkymät Esplanadille

Seuraavassa poimintoja Kappelin historiasta sen omalta kotisivulta: 

1840 sokerileipuri Jerngren rakennutti Helsingin Esplanadille myyntikojun, jossa myytiin leivoksia ja limonaadia. Tätä ylevää ja hieman kirkkoa muistuttavaa rakennusta alettiin pian kutsua Kappeliksi. 

Puinen myyntikoju kuitenkin ränsistyi nopeasti ja tilalle oli rakennettava uutta – Hampus Dahlströmin suunnittelema uusi Kappeli avattiin sinä samaisena päivänä kun Marsalkka Mannerheim syntyi, kesäkuun neljäntenä 1867.

Kappelista tuli kaupungin ykköskesäpaikka – ja iltapäivän kohtauspaikka. Siellä kuultiin päivän uutiset ja uutisten taustat. Vuonna 1883 ravintoloitsija Josef Wolontis sai ravintolan vuokraoikeudet ja hänen johdollaan Kappelista tuli Helsingin hermokeskus ja valtimo, runoilijoiden ja muusikoiden tapaamispaikka.

Kylmää olutta ja kuumaa musiikkia

Wolontiksen suuria oivalluksia oli hankkia nykyaikainen oluen jäähdytyskone. Niinpä Kappelista sai aina huurteisen kylmää olutta. Pian koko Helsinki kokoontui Wolontiksen kylmän oluen ja kuuman musiikin ääreen. Sotilassoittokuntien torvisoitto oli Kappelin tavaramerkki ja Kappelin musiikkiperinteiden alkusoitto.

Kappelin baari

Taiteilijat tapasivat Kappelissa

Eino Leino Liehuvassa viitassa ja leveälierisessä hatussaan kuului kantaväkeen – hänen kantapöytänsä on edelleen Kappelin länsisiivessä. Myös Oskar Merikanto istui mielellään Kappelissa. Ikkunapöydän ääressä hän tuijotti mielellään ilta-auringossa kimmeltävää eteläsatamaa. L. Onerva herätti täällä pahennusta istumalla herraseurassa usein myös ilman kavaljeeria. Leinon kerrotaan myös istuneen ikkunapöydässä katselemassa, milloin hänen kaverinsa menivät Kämppiin. Kavereihin kuului mm. Jean Sibelius. Kun Leino näki miesten menevän, hän maksoi laskun ja meni perässä.

Sibelius käy Tukholmassa

Kappelissa sattui ja tapahtui. Ehkä kuuluisimman kertomuksen mukaan isohko joukko taiteilijoita: Aho, Järnefelt, Leino, Sibelius ja Gallen-Kallela muiden muassa, istuivat tuttuun tapaan Kappelissa kun Sibelius joutui lähtemään pariksi päiväksi Tukholmaan tekemään erästä sävellystyötä.
Kun hän sitten palasi työmatkaltaan, oli sama joukko koolla Kappelissa edelleen. Joku taiteilijoista tokaisi silloin: ”Kuule Janne, joko olet ulkona tai sisällä, mutta noissa ovissa et ramppaa.”

Esplanadin patsaat kertovat Helsingin historiaa

Kappeli sijaitsee historiallisen Helsingin sydämessä ja Esplanadi, 1800-luvun alussa avattu muotopuisto, on kaupungin valtasuoni.

Kappelista on näkymä Esplanadin puistoon.

Istuessasi Kappelin suurten ikkunoiden äärellä, voit katsella Espan patsaiden muodostamaa ulkoilmanäyttelyä, josta voit poimia mukaasi muistoja koko Suomen historiasta.

Tilaisuudet

Kappelin monipuoliset tilat ovat erinomainen paikka juhlien ja edustustilaisuuksien järjestämiseen keskellä Helsinkiä. Sijainti ja laaja skaala erilaisia tapahtumia niin ravintolan sisällä kuin vastapäisellä Espan lavallakin takaavat sen, että Kappeli elää ajan hermolla vuodenajasta riippumatta. 

Ravintola Kappeli on erittäin viihtyisä ja laadukas ravintola, jossa melkein voit kuulla historian havinaa. Klikkaa tästä Kappelin kotisivulle