Somevaari

Moni meistä haaveilee omakotitalosta. Aina parempi, jos se sijaitsee kauniilla paikalla vesistön ääressä, mutta ei liian kaukana palveluista. Sama punainen tupa ja perunamaa - haave on elänyt pitkään ja sitkeästi minunkin mielessäni. Elämä vain on heitellyt paikasta toiseen melko lailla. Tähän ikään elettyäni olen asunut kolmella eri mantereella, neljässä maassa ja kymmenellä paikkakunnalla. Kerran jo haaveeni toteutuikin. Järveä ei ollut, pelkkä jokipahanen, eikä palveluitakaan lähellä, ja lopulta ensimmäisen avioliiton hajottua jouduin luopumaan talostani. Unelma kuitenkin eli sitkeästi. Nyt näyttää siltä, että eläkepäiviksi saatan päästä järvenrantataloon asumaan. Tontti on ostettu ja rakentaminen aloitettu. Paikka löytyi Myrskylästä, mikä on hiukan hupaisaa, koska tavoittelemme rauhan satamaa eläkepäiviksi ja paikan nimi lupaa jotain ihan muuta. Meillä ei ole minkäänlaisia siteitä Myrskylään, enkä ollut ikinä edes käynyt siellä aikaisemmin. Tulimme vain katsomaan netistä

Kun täysin eri alalla työskennellyt päättää rakentaa, tai oikeammin rakennuttaa omakotitalon, sitä ei välttämättä ymmärrä, minkälaiseen sääntöviidakkoon joutuu väkisinkin tutustumaan. Vaikka tilaisi "avaimet käteen" talopaketin, lopullinen vastuu on kuitenkin rakenuttajalla. Siksi tietoa on hankittava. Siinä onkin ensimmäinen ongelma - mistä? Lapion käytöstä ei taida määräyksiä olla.  Itse menin vaimoni kanssa Pientalorakentamisen Kehittämiskeskuksen (PRKK) kurssille. Sieltä saimmekin paljon tietoa ja jäseneksi liittymällä myös kotiin laajan tietopaketin sekä nidottuna kirjallisena, että sähköisenä tallenteena. Jäsenille on myös muita palveluja ja etuja. Aika näyttää, tarvitsemmeko jotain. Kurssia voin suositella. Kun päätin alkaa kirjoittaa blogeja rakentamisesta, tehtäköön selväksi, että kirjoitan nimenomaan tämän alan tumpelon, "peukalo keskellä kämmentä" olevan täydellisen ummikon näkökulmasta. Jos innostun liikaa ja annan jotain ohjeita näissä blogeis

Syksy saapuu kaikkine ihanine väreineen! Voisiko se näkyä hiukan myös vaatetuksessa? Vai meneekö se kuuluisa arvokkuus? Varman päälle harmaata, mustaa tai tumman sinistä suomalaiselle miehelle?

                          HAIKKO – ELÄMYKSIÄ KAIKILLE AISTEILLE Haikon kartanon päärakennus on vuodelta 1913. Loma oli loppumassa, eikä kotimaan sää ollut juurikaan hellinyt lomalaista. Kaipasimme pientä irti arjesta – elämystä. Katseemme kääntyi Porvooseen, hotelli Haikon kartanoon. Kaunis, historiallinen ympäristö yhdistettynä moderniin kylpylään tuntui juuri sopivalta. Haikon kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1913 ja seisoo ylvään kauniina puisto- ja rantamaiseman kruununa. Sisätilat henkivät mennyttä aikaa, voi hyvin kuvitella hienostuneiden daamien laahusten kahinan portaikossa ja sirosti päivänvarjoaan pitelevien neitosten käyskentelevän puistossa. Taiteen ystävälle on runsaasti mielenkiintoista tutkimista jo kartanossa, ja lisäksi lähistöllä sijaitsee taiteilija Albert Edelfeltin ateljee. Hän maalasi Haikon maisemissa 24 kesää, ja hänen teoksistaan tehtyjä isoja julisteita löytyy sieltä täältä kartanon laajasta puistosta. Tilasimme huoneeseen mansikoita

Kun lapsenlapsilta oli enää muutama päivä kesälomaa jäljellä ennen koulujen alkamista, isoisänä mietin, mikä olisi mukava tapa juhlistaa sitä. Koska sää oli ollut epävakaata lähes koko kesän, katseeni kääntyi vesipuisto Serenaan. Siellähän on myös suuri sisähalli altainen ja liukumäkineen, eikä niiden käyttö ole säästä riippuvainen. Siis Serenaan! Päätin, että nyt otetaan ilo irti kunnolla ja varasin myös 6-8 hengen mökin meille. Hirsimökki oli kohtuuhintainen ja erittäin hyvin varusteltu. Astioiden ja liinavaatteiden lisäksi siinä oli mm. takka ja saunakin. Kuinka ollakaan, meille sattui vierailun ajaksi kauniin aurinkoiset ja lämpimät kesäpäivät! Pääsimme nauttimaan siis myös ulkoaltaista ja ulkotilojen lukuisista liukumäistä jäätelökioskiakaan unohtamatta. Voi sitä lasten riemua! Joka mäestä melkein piti laskea kerta toisensa jälkeen! Kaikkein hurjimmat jätimme vielä väliin. Ehkä muutaman vuoden kuluttua kun tytöt kasvavat. Kaikista huimin kokemus oli tilaamani vaijeriliuku

Kun tapahtuu rikos tai terroriteko, viranomaiset tutkivat tapauksen, (yleisön vihjeet tässä usein tärkeitä), ottavat syyllisen tai syylliset kiinni ja oikeus langettaa tuomiot. Olisi hyvä pitää mielessä, että jos syyllinen (tai syylliset) on suomalainen, kaikki suomalaiset eivät ole rikollisia tai terroristeja. Sama pätee, jos tekijä on ulkomaalainen tai ulkomaalaistaustainen. Tai kristitty tai muslimi, tai mitä tahansa muuta uskontoa. Tai ateisti. Ei ole olemassa kollektiivista syyllisyyttä (ehkä holokaustia lukuunottamatta). Jos tekoon syyllistyy jokin järjestö, se on syyllinen jäsenineen, eivät muut samaan rotuun, kansaan tai uskonryhmään kuuluvat. Somevaari Turussa. Oikeuden pitää tapahtua oikeusvaltiossa lakien mukaan käräjäsalissa. Sosiaalinen media ei ole tuomioistuin.

HAIKKO MANOR – EXPERIENCES FOR ALL THE SENSES The summer holiday was about to end and the weather had not exactly pampered holiday makers. We needed a small break from everyday life. We turned our eyes to Haikko Manor in Porvoo, less than an hour´s drive from the capital. Haikko manor.  The combination of a beautiful, historic environment and a modern spa was just what we needed. The present manor house dates from 1913 and stands as a majestic crown in a scenery of parks and seashore. Inside you find old-world charm: it is easy to imagine the refined ladies with their long dresses going in the stairs and girls gracefully holding their parasols while strolling in the park. For art-lovers there is plenty to look at in the manor, and if you want more, the atelier of the famous Finnish painter Albert Edelfelt is nearby. He painted here for 24 summers in late 19 th and early 20 th century. You can find big posters made of his most iconic paintings here and there in the park.

Yleensä linnut aloittavat pesän rakentamisen keväällä tai alkukesästä. Somevaaria voisi aktiivisen Twitter-käyttönsä vuoksi kutsua myös tavallaan sirkuttajaksi. Somevaari eroaa muista pesänrakentajista siinä, että hän aloittaa "parinsa" (vaimo, Soile Niittymäki) kanssa rakentamisen vasta loppukesästä. Soran Somevaarin tontille ajaa paikallinen yrittäjä. Puolitoistakerroksinen talo nousee Myrskylään järven rannalle, kaava-alueelle taajamaan. Urakoitsijaksi valikoitui laajan tarjousvertailun jälkeen paikallinen J&M rakennusliike. Heidän tarjouksensa ei ollut halvin, mutta se oli kohtuuhintainen. Valintaan vaikutti paljon myös urakoitsijan hyvä maine paikkakunnalla ja lähialueella. Emme valinneet valmista talopakettia vaan suunnittelimme talomme kaavamääräysten rajoissa itse yhdessä urakoitsijan kanssa. Tästä suunnittelutuesta ei veloitettu erikseen. Tästä syystä myös hintavertailu talopakettien kanssa oli hieman vaikeaa. Muutimme suunnitelmaa useamman kerran.